Janne Tienari, Aki-Mauri Huhtinen, Minna Syrjänen ja Eero Vaara analysoivat artikkelissaan “Björn Wahlroos, suomalainen johtaminen ja sotilasdiskurssi” (Hallinnon tutkimus 2/2004) suomalaisten johtamisihanteiden erityispiirteitä.
Lähtökohtanaan heillä on Björn Wahlroosin vuonna 2003 pitämä puhe, jossa tämä vertaili suomalaista ja ruotsalaista johtamiskulttuuria. Hänen mukaansa ruotsalainen konsensusta korostava johtamiskulttuuri johtaa katastrofiin, kun taas suomalaisilla on etuna se, että suurin osa johtajista on reservin upseereita, jotka ovat tottuneet erottamaan linjajohtamisen ja kollegiaalisen päätöksenteon toisistaan.
Kirjoittajien mukaan puhe “suomalaisesta johtamisesta” on ensisijaisesti diskursiivinen voimavara, jota voidaan hyödyntää sopivissa tilanteissa, ja joka sopii tarvittaessa jopa Wahlroosin kaltaisen kansainvälisen kvartaalikapitalismin puhemiehen suuhun. Ruotsalaisuus ja ruotsalaisten oletetut “nynnymmät” toimintapavat ovat puolestaan vertailukohtia, jota käytetään miehisyyteen ja sotilasdiskurssiin pohjautuvan kansallisen diskurssin rakentamiseen.
Kansallisiin myytteihin pohjautuvan “sankarillisen ja tehokkaan taistelija-johtajan” ihannointi voi artikkelin mukaan johtaa kovan ja autoritäärisen johtajakuvan gloriofiointiin etenkin taloudellisesti epäsuotuisina aikoina. Yksittäisten johtajahahmojen “rohkeat” päätökset leikkaamisesta ja kulujen karsimisesta näyttäytyvät välttämättöminä, samalla kun päätösten väistämättömättä kyseenalaistavat äänet marginalisoidaan.
Alkuperäinen artikkeli:
Janne Tienari, Aki-Mauri Huhtinen, Minna Syrjänen ja Eero Vaara: Björn Wahlroos, suomalainen johtaminen ja sotilasdiskurssi (Hallinnon tutkimus 2/2004)
http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1339456
Huom. rajattu käyttöoikeus!
Tags: diskurssianalyysi, johtaminen, kansallinen identiteetti, ruotsalaisuus, sotilasdiskurssi, suomalaisuus
